Vuosi on ollut hyvin tapahtumarikas ja suurimmilta osin onnistunut. Mellin kanssa käytiin agilityn alkeiskurssi, jossa meidän yhteistyö parani huimasti ja opittii molemmat paljon uutta niin agilitysta kuin toisistammekin. Uskallauduin Mellin kanssa myös molempien ensimmäisiin mätsäreihin ja muutamat kesässä tulikin käytyä, yleensä jopa sioittuen. Toukokuussa Meilli täyttikin jo kolme vuotta!
Huhtikuussa elämä muuttui kertaheitolla paremmaksi, kun Neela tassutteli perheeseen. Kesä meni hyvin pennun kanssa tutustuessa ja touhutessa. Elokuussa pääsin aloittamaan kennelkympin toisen välivuoden sijaan, mikä on ollut myös yksi vuoden kohokohdista. Kympillä on tullut paljon uutta tietoa ja osaamista koirista, lajikokeiluja sekä tietysti uusia ystäviä ja varmuutta siitä, että haluan lähteä opiskelamaan eläinalaa. Neela sairasteli syksyn muutoksissa stressiperäisen vatsakalvontulehduksen, mutta siitä selvittiin hienosti eikä tulehduksia ole enää ollut. Neelasta on kehittynyt 10 kuukauden aikana aivan mahtava koira enkä malta odoittaa millaiseksi se kehittyy ikää tullessa vielä lisää!
Suruakin on vuoteen mahtunut, kun lokakuussa Peeko siirtyi pupujen taivaaseen. Ikävä on kova vieläkin.♥ Muuten pupulassa ollaan pärjäilty hyvin ja syksyllä käytiinkin kaverin ja pupujen kanssa Kotkan sekä Kouvolan faunattarissa esittelemässä kanien esteharrastusta, vaikka kisoissa ei olla enää pariin kesää pyörittykään. Blogin pistin pystyyn huhtikuussa ja lukijoita on tullut yli 50, vaikka postaustahti on ollut todella vaihtelevaa. Kiitos siitä teille lukijoille! Itse olen tyytyväinen, että oon tänkin verran jaksanut / ehtinyt päivittelemään uusia juttuja, koska nyt vuoden lopussa on kiva muistella menneitä tapahtumia blogin avulla. Blogin ansiosta oon myös usein ottanut itseäni niskasta kiinni ja kuvaillut niin kuvia kuin videoitakin, ja niitä vasta kiva onkin katsella! Loppuun haluan toivottaa kaikille..
Huhtikuussa elämä muuttui kertaheitolla paremmaksi, kun Neela tassutteli perheeseen. Kesä meni hyvin pennun kanssa tutustuessa ja touhutessa. Elokuussa pääsin aloittamaan kennelkympin toisen välivuoden sijaan, mikä on ollut myös yksi vuoden kohokohdista. Kympillä on tullut paljon uutta tietoa ja osaamista koirista, lajikokeiluja sekä tietysti uusia ystäviä ja varmuutta siitä, että haluan lähteä opiskelamaan eläinalaa. Neela sairasteli syksyn muutoksissa stressiperäisen vatsakalvontulehduksen, mutta siitä selvittiin hienosti eikä tulehduksia ole enää ollut. Neelasta on kehittynyt 10 kuukauden aikana aivan mahtava koira enkä malta odoittaa millaiseksi se kehittyy ikää tullessa vielä lisää!
Suruakin on vuoteen mahtunut, kun lokakuussa Peeko siirtyi pupujen taivaaseen. Ikävä on kova vieläkin.♥ Muuten pupulassa ollaan pärjäilty hyvin ja syksyllä käytiinkin kaverin ja pupujen kanssa Kotkan sekä Kouvolan faunattarissa esittelemässä kanien esteharrastusta, vaikka kisoissa ei olla enää pariin kesää pyörittykään. Blogin pistin pystyyn huhtikuussa ja lukijoita on tullut yli 50, vaikka postaustahti on ollut todella vaihtelevaa. Kiitos siitä teille lukijoille! Itse olen tyytyväinen, että oon tänkin verran jaksanut / ehtinyt päivittelemään uusia juttuja, koska nyt vuoden lopussa on kiva muistella menneitä tapahtumia blogin avulla. Blogin ansiosta oon myös usein ottanut itseäni niskasta kiinni ja kuvaillut niin kuvia kuin videoitakin, ja niitä vasta kiva onkin katsella! Loppuun haluan toivottaa kaikille..
Iloista ja onnellista uutta vuotta!
Nähdään taas ensi vuonna!
