Voin ottaa iisimmin

Viime viikon "viikkokatsauksessa" kerroin flunssan vienneen minut sänkypotilaaksi. Vihdoin alkaa olemaan paranemaan päin, vaikka vieläkin täytyy ottaa iisisti välttäen jälkitaudit ja malttaa parantua kunnolla. Neelalle hiihtolomasta tuli oikein kunnon lomaviikko kun en ole kyennyt treenailemaan saatikka lenkkeilemään. Koululle palaillaan taas ensi viikolla eli arki koittaa ja yhteishaut pitäisi viedä loppuun asti, hui!

Blogi on mulle harrastus ja mieluinen ajanviete, joka ei missään nimessä saa olla pakkopullaa. Silloin kun huomaa ajattelevansa liikaa blogia ja postaustahtia, on aika pitää paussi ja mulle se on ajankohtaista nyt, kun on paljon muutakin mietittävää ja puuhattavaa. Uusi kamera on hankittu, mutta objektiivit vielä puuttuu ja photoshopkin teki katoamistempun tietokoneeltani, joten kuvien laita on tällä hetkellä surkea. Mulle on ehdottoman tärkeää, että blogin jokainen postaus sisältää myös kuvia. Blogitauko ei tule olemaan pitkä, mutta pieni paussi tähän väliin tekee hyvää itse kullekin. Tauon aikana meidän arkea voi seurailla tuttuun tapaan instagramista @kultatassut ja käykää myös kurkkimassa blogikirppistä. Palaillaan viimeistään huhtikuun puolella!

Dobo - alkulämmittelyä

Ihan alkuun mainittakoon, etten todellakaan ole lajin ammattilainen vaan aloitteleva harrastaja! Olen lukenut ja saanut paljon vinkkejä lajista sekä kokeillut niitä käytännössä. Näiden pohjalta myös postaus on kasattu.

Doboa harrastaessa on todella tärkeää huolehtia niin koiran kuin omistajankin hyvästä alku- ja loppuverryttelystä. Alkulämmittelyn tarkoituksena on aktivoida lihasten verenkiertoa, herätellä hermoston ja lihasten toimintaa sekä lisätä harjoitusvaikutusta ja ennaltaehkäistä vammojen syntymistä. Doboharjoittelua ei koskaan tule aloittaa kiireessä vaan siihen on aina varattava riittävästi aikaa. Jo pelkästään alkulämmittelyyn menee vähintään 15-30 minuuttia.

Kävelylenkki -  kiihdytä loppua kohden

Harjoittelu on hyvä aloittaa vähintään 15 minuutin reippaalla kävelylenkillä. Joidenkin mielestä jo tämä on riittävä määrä alkulämmittelyä, mutta itse teetän koiralla pienen kävelylenkin lisäksi aina verrytteleviä temppuja sekä pienet liikeratojen avaukset. Lyhyt, reipas lenkki on pitkää tassuttelua parempi vaihtoehto, sillä dobo on koiralle todella rankkaa. Älä siis väsytä koiraasi aivan puhki ennen varsinaista harjoittelua. 

Temput - kyykkää, älä kumarra

Hyviä alkulämmittelytemppuja ovat liikkeet joissa koira joutuu venyttämään itseään, esimerkiksi kiepit, kierimiset ja pujottelut. Tärkeää on muistaa, että venytykset kohdistuvat tasapuolisesti molemmlle puolille eli esimerkiksi kiepit tulee tehdä molempiin suuntiin. Mikään temppu ei kuitenkaan ole turhasta, joten alkulämmittelyksi käy mainiosti vaikka kaikkien, jo koirasi osaamien temppujen kertaaminen. Temput kannattaa tehdä myös omistajalle hyödyllisiksi. Voit esimerkiksi kumartumisen sijaan kyykätä palkkaamaan koiran ja pyörähtää ympäri koirasi pyörähtäessä. Tämä tietysti vaatii koiraltakin jo jonkinlaista osaamista tempuissa. Näin hyöty tulee kuitenkin molemmille ja treenaaminen on entistä hauskempaa, pitäkää vain mielikuvitus ja turvallisuus rajananne!

Liikeratojen avaus - ääriasentoon ja takaisin
Liikeratojen avauksissa sama homma kuin tempuissa. Tärkeää on "venytellä" koiran kehon molemmat puolet tasavertaisesti. Kumarrukset, namin avulla pään kääntelyt ylös, alas ja sivuille ovat oivia tapoja venyttää koiraa turvallisesti. Liikeratojen avaaminen ja venyttely ovat lähellä toisiaan, ainoa suurehko ero on niiden kesto, joten  käytin niitä nyt törkeästi synonyymeina. Venytyksistä puhutaan kun venytys kestää ääriasennossa yli viisi sekuntia ja liikeratojen avaamisesta silloin kun käydään ääriasennossa ja palataan takaisin. Alkulämmittelyt tehdään siis liikeratojen avauksina, käydää ääriasennossa ja palataan takaisin. 

Alkulämmittely on hyvä lopettaa kunnon kehuihin ja omien raajojen heilutteluun. Tarjoa jo tässä välissä koiralle tilkka vettä. Jos kova jano yllättääkin olisi hyvä päästää koira vielä nopeasti pissalle, sillä täydellä rakolla treenaaminen on ikävää! Sitten vain treenailemaan. Alla vielä meidän pieni video, joka sisältää muutamia alkulämmitystemppuja/liikkeitä. Olisi myös kiva kuulla mitä teidän alkulämmittelyihin sisältyy tai saitteko joitain vinkkejä tästä postauksesta?

Viikkokatsaus #8

Viikon kohokohdat olivat ehdottomasti Neelan yksivuotissynttärit sekä hiihtolomalle lähtö. En vieläkään osaa käsittää kuinka nopeasti vuosi on mennyt saatikka sitä, että muutaman kuukauden päästä Melli täyttää jo neljä vuotta ja Pepe seitsemän, herranjestas. Virallisesti koulun hiihtoloma olisi alkanut perjantaina, mutta otettiin Neelan kanssa varaslähtö ja äiti tulikin hakemaan meitä jo keskiviikkoiltana. Kotona Neelaa odotti pari synttärilahjalelua ja perjantaina tekaisin koirille pienet kakut Hertan, Kertun ja Martan blogin innoittamana. Meillä on aina ollut tapana muistaa eläimiä niin synttäreinä kuin joulunakin, yleensä juuri lelulla ja herkkuannoksella.

Kakkuresepti oli kivan yksinkertainen ja terveellinen. Herkkävatsaiselle raakaruokailijalle en mitään vehnäjauhomössö-kakkuja tai muita vastaavia halunut edes ajatella. Mellille nyt sopii ja maistuu mikä vaan. Tein yhden ison kakkun sijaan pari pienempää annoskakkua ja lisäsin reseptiin pari pikkujuttua. Hyvin maistui ja Neelankin maha pysyi hyvänä. Tämä kakkuresepti saa ehdottomasti jäädä odoittamaan seuraavia synttäreitä!

Koiran synttärikakku meidän tapaan:

250g (naudan) jauhelihaa

1 kananmuna

 ½ dl korppujauhoja

puolikas porkkana raastettuna

pieni pala omenaa raastettuna

ripaus valkosipulirouhetta 

koristeluun: juustoa

Ainekset sekaisin kulhossa ja kakut pellille. Itse käytin muotoiluun apuna pientä kuppia.

 Uuni lämpenemään 175 astetta ja pikkukkuja paistetaan noin 15 minuuttia.
Ennen tajoilua annetaan jäähtyä ja halutessa koristellaan.

Loppuviikko on mennyt aika surkeissa fiiliksissä. Itse olen sairastellut torstai-illasta lähtien ja loppua ei näy. Ensimmäiset päivät Neela oli todella tylsistyneen oloinen ja tulikin vähän väliä vetämään peittoa ja villasukkia pois päältä. Nyt se on kuitenkin tajunnut, ettei minusta ole leikkikaveriksi ja osaa ottaa rennosti aina kun Mellikään ei suostu leikkeihin tai vaihtoehtoisesti vinguttaa uusia lelujaan. Parhaimmassa tapauksessa se on makoillut mun kanssa peiton alla. Pahinta tässä taitaa olla se, että sohvalla pötköttäessä on hyvää aikaa selailla kasvattajien nettisivuja, nettikauppoja ja vaikka mitä kiellettyä.

Loppuun on kyllä ihan pakko hehkuttaa Neelan uusia leluja. Bongasin jo joululahjaostoksia tehdessäni Mustissa ja Mirrissä pehmopallon, joka olisi varmasti Neelan mieleen. Joulunalla se jäi kuitenkin ostamatta, mutta muutama viikko sitten se osui taas silmään ja päätin ostaa sen Neelalle synttärilahjaksi. Pallo on osoittautunut oletettua kestävämmäksi ja todellakin Neelalle mieluisaksi. Vinku löytyy ja valkoiset karvaosatkin pysyneet paikoillaan siitä huolimatta, että Neela yrittää repiä niitä vähän väliä. 

Pinkin otuksen äiti oli ostanut Neelalle lahjaksi. Yleensä tälläisiä leluja ei viitsi jättää Mellin käsittelyyn sillä vingut ja saumat hajoaa vikkelää. Tämä on kuitenkin lojunut lattialla useamman päivän ja kestänyt koirien yhteiset vetoleikit ja riepottelut. En tiedä onko Mellin otteet hellittyneet vai ovatko nämä erityisen kestävää sorttia. Mikä parasta, lelu sisältää neljä vinkua eli ei ihmekkään, että Neela tykkää! 

Arvonnan voittajat

Tammikuun loppupuolella julkaisin blogissa postauksen Tuotetestausta ja arvontaa, joka toteutettiin yhteistyössä Mustin ja Mirrin kanssa. Arvonta sai yli 50 osallistujaa ja kommenteissa oli paljon hyviä postausehdotuksia, joita tulen toteuttamaan pikku hiljaa fiiliksen mukaan. Arvonnassa oli mahdollisuus voittaa turkinhoito- tai treenisetti. Kiitos kaikille osallistujille ja onnittelut voittajille! Voittajille on laitettu sähköpostia. 

TURKINHOITOTUOTTEET VOITTI:

SAARA

TREENISETI VOITTI:

TIINA

NEELA 1V

2kk

3kk

4kk

5kk

6kk

7kk

8kk

9kk

10kk

11kk

12kk

Muistan haikeat illat kun katselin shelttikasvattajien sivuja haaveillen samalla omasta pikkupaimenesta. Muistan sen tilanteen ja hetken kun sain kuulla, että saisin oman koiran, ikioman. Muistan jännityksen tunteen äidin jutellessa Neelan kasvattajan kanssa puhelimessa sekä automatkan Neelaa katsomaan. Muistan sen ilon tunteen, kun näin pienen pennun ensimmäistä kertaa. Tiesin heti, että tuo on minun tuleva koirani. Automatka kotiin pieni pentu sylissä oli varmasti maailman paras automatka. Muistan myös monet onnen ja epäonnen hetket, ilon, surun ja ylpeyden tunteet joita Neelan ensimmäisen vuoden aikana on saanut kokea, enkä malttaisi odoittaa mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Paras ihanin Neela tänään jo vuoden vanha♥

Viikkokatsaus #7

Tiistai aamuna olikin aikainen herätys, sillä matka kohti opistoa alkoi 07:30 Kotkan juna-asemalta. Matkustaminen Neelan kanssa sujuu nykyään mahtavasti, ei mitään ongelmia. Parasta ton kanssa on kulkea julkisilla paikoilla, jossa on paljon ihmisiä. Neela ei juurikaan välitä muista vaan painattaa iloisesti eteenpäin välillä pysähtyen ja katsoen kysyvällä ilmeellä "ootko sä vielä mukana, mennään mennään" tästä pitäisi ehdttomasti saada joskus napattua videota!

Kouluviikko sujui ihan normaalisti. Tiistai-iltana doboiltiin niin, että mulla on paikat vieläkin kipeinä. Torstaina saatiin projektikoira hoitoon, joka majailee meidän solussa tiistaihin saakka. Normaalisti Maisa on vain koulupäivät kennelluokassa ja käydään taukojen aikana treenailemassa sen kanssa. Nyt on ollut aikaa treenailla paremmin ja vilinää riittää, kun solussa pyörii täysenergikko. Lelu suussa ja häntä heiluen se ramppaa ympäri kämppää, osaa se nyt jo rauhoittuakin, välillä.

Alussa tuntui, ettei Maisan kanssa treenaamisesta tule mitään eikä sille saisi opetettua mitään, niin paljon sillä on energiaa. Nyt on kuitenkin löydetty oikeat tavat treenata ja huomattu kuinka nopeasti Maisa oppiikaan uutta, treenit sujuu ja edistystä näkyy koko ajan enemmän ja enemmän. En muistanutkaan millainen treenikaveri labbis parhammillaan on. Tää kaveri on syventänyt mun ajatuksia taas omasta labbiksesta. Kohta ollaan varmaan tilanteessa, jossa mietin onko seuraava koira sheltti vaiko labbis. Voihan piru sentään, eihän mun näistä pitänyt koskaan alkaa tykkäämään, niin vannoin kun Melli tuli meille. Labbiksen luonne on vaan jotain korvaamatonta! Ja katsokaa nyt tota kuvaakin, kuinka nappiin meneviä yhdessä, vaikka Neelan ilme empiikin hieman mustasukkaisuutta, kun ei päässytkään yksin kuvaan. Noista on parin päivän aikana tullut kuin paita ja peppu.

Neelan kanssa ollaan treenailtu viime aikoina eniten noutoa ja kaukokäskyjä. Noutokapulan palautuksessa ollaan työstetty tassun nousemista maasta, silloin kun ojennan käteni ottamaan kapulaa Neela antaa automaattisesti tassua. Kaukokäskyissä ollaan edetty omasta mielestä huimasti! Vielä pitäisi kuitenkin malttaa treenailla käskysanoja ja saada ne selkeiksi. Myös Neelan ennakoimista pitäisi saada ruotuun. En malta odoittaa kesää, että päästäisiin tokoilemaan jossakin ryhmässä ja saataisiin kommentteja ja vinkkejä osaavalta ihmiseltä. Uskaltaisikohan sitä alkaa haaveilemaan tokokisoista Neelan kanssa. Ei tietenkään vielä lähiaikoina, mutta josksu tulevaisuudessa. Olisi aika hienoa kokea ne just Neelan kanssa. Eiköhän tässä ollut tämän viikon keskeisimmät asiat ja mietiskelyt. Ensi viikolla alkaakin hiihtoloma ja arvontakin saadaan päätökseen. Jos et ole vielä osallistunut arvontaan niin kipin kapin TÄNNE.

Neelan ruokinta #2

Ennen käytin Neelalla palkkana lähinnä nappuloita ja Hau Hau Championin kanakierteitä tai kanafileitä. Raakaruokaan siirtyessä aloin panostamaan myös nameihin ja huomasin, ettei raakalihojen keitteleminen olekaan niin vaivanloista. Parhaimmat namit saa ehdottomasti kanan sydämistä, mutta samassa kattilassa valmistuu vaihteluksi kivipiiraakin. Kaupan nameista menee edelleen silloin tällöin HHC:n kanakierteet ja -fileet.

Yhdestä Maukkaan tai Mushin pötköstä eli 500 grammasta saa kukkuraisen raejuustopurkillisen nameja. Yhden broilerin sydän- tai kivipiirapötkön hinta huitelee siinä 2,5 euron paikkeilla. Neelalle tästä satsista saa useamman treenipäivän namit. Ja jos ennen sanoin, että nappulalla treeni kulkee niin entiseen verrattuna näillä päästäisiin vähintäänkin taivaaseen. Jos ei kirjaimellisesti niin ainakin Neelan ajatusmaailmassa. 

Itse teen nameja yleensä 500 gramman satseissa eli puoli pötköä sydäntä ja puoli pötköä kivipiiraa. Ensiksi puolitan pötköt ja annan niiden sulaa. Keitän lihoja kattilassa noin viiden minuutin ajan. Keittämisen tarkoituksena on lähinnä saada paloista miellyttävämpiä käsitellä, joten ei haittaa, jos ne jäävät sisältä hieman raa'aksi. Keittämisen jälkeen kaadan keitinveden sivuun ja annan lihojen hieman jäähtyä ennen kuin pilkon ne pienemmiksi. Keitinvettä ei kannata heittää hukkaan, sillä liemi sopii mainiosti nappuloiden tai puuron sekaan. Lientä tulee kuitenkin aika reilusti, joten kukaan tuskin käyttää sitä saman päivän aikana. Suosittelen siis pakastamaan lientä, vaikka pienissä jääpalamuoteissa. 

TREENINAMIT:

250 grammaa kanansydäntä

250 grammaa broilerin kivipiiraa

keitinvettä sen verran, että lihat peittyvät

Jotkut laittavat kyseisten namien keitinveteen ripaukse suolaa, valkosipulinkynnen ja laakerinlehden, mutta itse olen tähän asti keittänyt lihat ilman mausteita. Lihat ja vesi kattilaan ja liesi päälle. Keitetään sen verran, että pinta saa väriä, noin 5 minuuttia. Kaadetaan keitinvesi pois ja annetaan lihojen jäähtyä. Lopuksi namit pilkotaan sopivan kokoisiksi ja tarvittaessa pakastetaan kerta-annoksina. Namit eivät säily montaa päivää hyvinä, joten suosittelen pakastamista, jos tekee isompia annoksia kerralla. 

Sunnuntai

Aikaisemmat postaukset: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai

Kuusi arki-kuulumispostausta jo takana ja tässä tulisi vielä kirsikka kakun päälle. Ehkä pari päivää viikosta olisi riittänyt tänne höpistä, mutta toisaaltaan ollut ihan kiva projekti kirjoitella tänne päivä, ei yhtään raskasta. Nyt mulla on myös pieni into tehdä arki-kuulumishöpinöitä vähän useemminkin, sillä näihin postauksiin on varmasti kiva palata joksus myöhemmin ja miettiä miten se arki on muuttunut, jos on.

Tänään kuitenkin heräsin seitsemältä. Mun mieli ja alitajunta on niin ristiriidassa näiden aamuheräämisten kanssa. Herään aikaisin enkä saa enää unta, vaikka kuinka väsyttäisi tai tekisi mieli nukkua. Neela pyörikin kohta sen näköisenä, että tahtoisi ulos. Takapihan sijaan päätin reippaana vetää vaatteet päälle jä lähteä kiertämään pienen peltolenkin. Olikin ihmeen rauhallista. Ristiturvat, ehkä tutummin kutsuttuna kanit ovat olleet ihan hellyydenkipeitä nää pari päivää. Rapsutuksia sais olla koko ajan antamassa. Hyvin ovat pärjäilleet talven pihamökkerössä, jossa ei siis tyroksia kummosempia eristyksiä ole. 

Aamu meni omalla tahdillaan. Neela sai ruokaa ja kuvailtiin vähän materiaalia tulevaan videoon sekä siinä samalla vähän temppuiltiin ja leikittiin. Kahdeltatoista alkoi koirakoulu, jonne oltiin päätetty mennä äitin ja koirien kanssa. Ulkona tuuli ihan pirusti ja oli aika jäätävä kokemus. Neela meni kivasti, vaikka loppua kohden alkoi jo perusjutut kyllästyttää. Ohituksia, seuraamista, paikallaoloa ja sen sellaista. Melli oli siis äidin ohjauksella ja Neela tietysti mun. Mitä nyt sivusta vilkuilin niin Melli meni myös kivasta ja hitto, että sillä riittää intoa ja energiaa! 

Koirakoulusta jäinkin suoraan koirien kanssa Meijulle, josta lähdettiin heittämään vielä lenkki. Voin vannoa, etten ole noin kovassa tuulessa ikinä lenkkeillyt. Välillä piti ihan pysähtyä ja kyyhöttää paikallaa, että pysyy itse pystyssä ja kauhistella miten Neela edes pysyi maantasalla. Hyvä lenkki tuli heitettyä ja ei epäilystäkään, että koiria ei tämän jälkeen väsyttäisi. Unihan siinä tuli aika äkkiä itellekin. Loppu päivä meni rauhallisissa merkeissä. Koirat tosiaan olivat väsyneitä aamupäivän touhuista. Huomenna ollaan vielä Kotkassa, mutta tiistaiaamuna meillä onkin Neelan kanssa aikainen lähtö kohti opistoa. Taisinkin alkuviikosta mainita, että kuvailin koululla pätkän Neelan yksinoloa maanantaina, tässä linkkiä videoon.

Lenkkikuvat ©Meiju

Lauantai

Aikaisemmat postaukset: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai

Koululla viikonloput koostuu yleensä pitkistä lenkeistä, treeneistä ja leikeistä sekä tietysti levosta. Kotona tekemistä riittää yleensä aamusta iltaan, toisin kuin koululla tekisi välillä mieli kelata aikaa eteen päin. Neela väsyy vieläkin todella paljon jo tunnin automatkasta (vaikka stressaaminen/matkapahoinvointi on jäänyt todella minimiin), joten kotona viikonloppuisin se saa levätä niin paljon kuin haluaa. Käydään yleensä yhtenä päivänä moikkaamassa koirakavereita ja lenkkeillään, joskus treenataan jotain pientä sekä tietysti leikitään. Kyllä sitä virtaa kuitenkin joka päivälle riittää ihan tarpeeksi oli edelliset päivät olleet millaisia tahansa. 

Heräsin tänään joskus seitsemän maissa ja otettiin aamu ihan rauhassa. Neela sai aamuruuan aikaisin ja parin tunnin päästä lähdettiin heittämään  noin puolen tunnin lenkki metsään. Aamupäivä meni kaupoilla ja iltapäivästä saatiinkin leikkikaveriksi serkkujen nuori belgianpaimenkoira Ami. Lähdettiin koirien kanssa läheiselle pellolle ja kivasti meni. Kolmikko sopii tosi hyvin yhteen ja näin leikitkin onnistuu. Aikaisemmin Neela on lähinnä tyytynyt seurailemaan Mellin ja Amin menoa, mutta tänään Nepsu uskaltautui jo hyvin mukaan! Riehumisten ja ulkoilujen jälkeen Neela nukkuikin muutaman tunnin kunnes lähdettiin iltapissalle ja Neela sai iltaruuan. Liimailin Neelan korvatkin vielä äsken tällä ohjeella, vaikka olin jo ajatellut luovuttamista niiden suhteen. Saa nyt nähdä tapahtuuko mitään, odotukset ei ole enää kovinkaan korkealla. :D

Kuvat ©Eriika.

Perjantai

Aikaisemmat postaukset: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai

06:30 Heräsin tänään aivan liian ajoissa. Neelakaan ei edes korviaan liikauttanut, vaikka yleensä se pomppaa pystyyn jo pelkästään mun katsoessa kännykästä kelloa. Tuijottelin siinä melkein tunnin ohjelmia kännykästä kunnes Neelakin nousi ylös. Lähdettiin ulos pienelle pissalenkille ja pakkailin aamulla vielä viimeisiä tavaroita. Koulua oli tänään vain kaksi tuntia, sillä kennelaineet oli itsenäistä koiraliikuntaa. Äiti tulikin jo yhdeltätoista hakemaan meitä. 

Koirien jälleennäkeminen on aina niin hauskaa. Ensin seotaan ja kohta ollaan kuin mitään ei olisikaan tapahtunut. Melli oli selvästi kaivannut kaveria lipomaan kuolia suupielistä, hahhah, on noi vaan mahtava kaksikko! Vaikka kaikki ei ehkä labbista ja shelttiä ensimmäisenä osaisikaan kuvitella yhteen niin tuossa ne on kuin paita ja peppu täydentämässä toisiaan. Kanitkin oli huomiota (lue ruokaa) vailla ja Neela tietysti heti auttamassa niiden hoidossa tai siis lähinnä ruokinnassa ja mielellään myös kupin tyhjentämisestä, Melli hoitaa papanat lattialta. Kuinka kätevää.

Neelan vatsa ei kestänyt raakaruokaa suunnitelmalla, jossa lisiä ei juurikaan tarvitsisi, joten pienen Facebook -kyselytuokion jälkeen mulla oli kännykässä lista tarvittavista lisistä. Kalsiumia, ADE:ta ja sinkkiä. Jodi tarpeet tulevat merilevästä, jota olikin jo valmiina kaapissa. Näillä mennään sen aikaa, että vatsa tottuu monipuolisempaa raakaruokintaa. Toisaaltaan ihan helpottavaa antaa purkista kun tietää, että kaikki tarvittava tulee. Tarkoitus on kuitenkin tulevaisuudessa ruokkia koiraa niin, ettei purkista tarvitsisi antaa mitään, vaan kaikki tulisi suoraa ravinnosta.

Tänään saapui myös keskiviikkona tilaamamme dopopallo (supernopea toimitus, peukkua koulutustarvike.com:ille) sekä äiti oli ehtinyt hakea aikaisemmin viikolla kirjastosta Dobo - koiran kanssa kuntoon -kirjan. Alkutuntemuksia lajista kerron hieman myöhemmin, mutta pakko nyt mainita, miten hienosti Melli uskalsi nousta jo ekalla kokeilukerralla makaamaan pallon päälle! En olisi uskonut tämän tapahtuvan vielä kuukauteen, sillä agilityssa A-estettä treenailtiin puolisen vuotta. Melli kun on hieman epäileväinen uusia juttuja kohtaan ja jäykkyyttäkin löytyy. Koira selvästi tykkäsi ja äitikin taisi hieman innostua, tästä siis Mellillekkin huippuharrastus! Illalla ei mitään ihmeellyyksiä, kunnon lenkkiä ei tänään ehditty heittää, mutta matkustelujen jälkeen lepopäivä ei ole Neelalle koskaan pahitteeksi ja huomenna taas kerkiää lenkille. Iltaruokakin meni sutjakasti alas lisineen.

Jos meidän arki kiinnostaa enemmän niin seuratkaa instagramissa @kultatassut, sinne päivittelen lähes joka päivä jotain uutta. Meille saa myös vinkata eläinpainotteisia instagramtilejä, sillä niitä olisi kiva seurailla lisää!

Torstai

Edelliset postaukset: Maanantai, Tiistai, Keskiviikko

Eilinen popparimättäys ja ohjelmien tuijotus venähti suunniteltua pidempään ja nukkumaan käytiin vasta puoli yhden tienoilla, tosin Neela veteli onnellisesti hirsiä varmaan jo kymmenestä lähtien. Koira päätti näpäyttää aamulla omistajaansa ja herätti minut jo seitsemän jälkeen. Mitäs tuli valvottua, ulos oli vissiin lähdettävä, vaikka silmät ristissä. Aamulenkin puoliunessa kävelleenä turha edes muistella kuinka pitkä lenkki mentiin, mutta eiköhän siinä taas se melkein tunti vierähtänyt. Aamuruuaksi Neela sai broilerin kivipiiraa.

Edellisistä postauksista teille on varmaan jo tuttuja meidän päivärutiinit. Aamupala, oppitunteja, ruokailuja, taukoja jne. samalla kaavalla porskutetaan päivästä toiseen, sekin on varmasti tullut selväksi. Päivän kenneltunneista jäi mieleen parit hyvät alkulämmittelyt doboon sekä lisäksi kertailtiin koiran luustoa. Ollaan saatu koululle yksi iso dobopallo, jolla ollaan tehty ihan pienen pieniä harjoituspätkiä, mutta pian päästään Neelan kanssa perehtymään lajiin syvemmin, sillä eilen lähti oma pallo tilaukseen! Ainiin mikä ostolakko? 

Koulusta päästiin neljältä plus torstaisin meillä on siivouspäivä, joten päivälliseen asti siivoiltiin solua. Torstaisin on myös kauppareissu niille jotka jäävät viikonlopuksi. Alkuun mun piti jäädä viikonlopuksi koululle, mutta lähdetäänkin huomenna Neelan kanssa käymään kotosalla. Koululle palaillaan vasta tiistaina, sillä maanantai on etäpäivä! Kauppareissun aikana kävin Neelan kanssa lenkillä ja treenailtiin vähän seuraamista.

Illalla käytiin vielä metsässä Jossun ja koirien kanssa, leikittiin sekä saksin vähän Neelan tassukarvoja ja leikkasin kynnet. Perus iltatoimet ja pakkaamiset. Iltaruuaksi samaa kuin aamulla. Tänään vähän lyhkäisempi ja tiivistetympi postaus päivästä, toivottavasti kelpaa. Omasta mielestä tälläinen tiivistetympi voisi olla jopa kivempi lukea, ainakin jo kolmen kattavan päivän jälkeen. Tsekatkaa siis myös aikaisemmat päiväpostaukset. Linkit aivan tämän postauksen alussa.

       

Keskiviikko

Aikaisemmat postaukset: Maanantai, tiistai

07:00 Heräsin tänään ihmeen ajoissa, jo seitsemältä. Lähdettiin taas normaalisti aamulenkille. Tarkoitus oli mennä vähän lyhyempi lenkki ja treenailla aamusta, mutta Neela löysi lenkiltä jalkapallon (johon se on ihan hulluna), joten jäätiin treenien sijasta potkimaan sitä lumihankeen. Ulkoilun jälkeen annoin aamuruuan, nautaa ja kasviksia. 

09:00 Aamussa ei mitään ihmeellisyyksiä. Perus aamutoimet, aamupala, vähän leikkimästä Neelan kanssa ja puoli kymmeneltä ensimmäisille tunneille, matikkaa. Meidän päivät kuluu aina aika samalla kaavalla. Aamulenkki ja aamutoimet, koulua, tauot treeniä/ulkoilua/oleskelua, illalla  taas lenkkiä/treeniä/oleskelua. Maanantaisin koulu alkaa myöhemmin ja perjantaisin loppuu aikaisemmin. Torstaisin on siivouspäivä ja ne jotka jäävät viikonlopuksi pääsevät kauppareissulle, muuten päivät ovat aikalailla samaa rutiinia päivästä toiseen. Joskus tympii, mutta toisaaltaan se on ihan kivaa. Vaihtelua saa helposti erilaisilla lenkeillä ja treeneillä. 

11:00 Lounaan jälkeen mentiin vähäksi aikaa treenailemaan Maisan (projektikoira) kanssa kennelluokkaan. Puoli kahdeltatoista alkoi englannin kaksoistunnit ja meillä piti olla koe, mutta se olikin siirretty huomiselle, huh!

13:00 Yhdeltä meillä on aina viidentoista minuutin tauko, jolloin tehdään milloin mitäkin. Joskus käydään solussa, joskus ootellaan vain luokassa seuraavaa tuntia ja joskus käytän Neelan pissalla niin kuin tein tänään. Seuraava tunti oli yhteiskuntaoppia.

14:00 Puolen tunnin tauko. Haettiin koirat solusta ja mentiin kennelluokkaan, koska seuraavat tunnit oli Koiran jalostusta ja kasvatusta. Ennen tuntien alkua treenailtiin vähän Maisan kanssa.

16:00 Vähän ennen neljää loppui viimeisetkin oppitunnit, jonka jälkeen jäätiin Sofian ja koirien kanssa kennelluokkaan. Maisan kanssa vielä viimeiset treenit ja sen jälkeen tehtiin pieni temppurata omille koirille. Rata sisälsi muun muassa agilityputken, keinun, dobo pallon ja aktivointipelin. Oltiin aina viisi minuuttia yhdellä "pisteellä", jonka jälkeen vaihdettiin seuraavalle. Tehtiin tätä noin tunnin ajan. Kennelluokasta lähtiessä Neelan maha olikin vaihteeksi löysällä. Eilinen parafiiniöljy oli ehkä kuitenkin liikaa ummetukseen ja raakaruuan koostamiseen ei ole löytynyt vielä selkeitä annoksia, mutta hiljaa hyvä tulee, ei auta kuin kokeilla.

17:45 Päivällisen jälkeen tultiin vain soluun ja aloin työstämään tätä postausta. Neela oli aika väsynyt iltapäivän puuhailuista, joten loppuilta otettiin ihan rauhassa. Itse olin koneella ja yritin harjoitella hieman huomiseen englannin kokeeseen. Neela sai iltaruuaksi nautaa ja maitohappobakteeria. Iltapalan jälkeen käytiin vielä pellolla Jossun ja koirien kanssa.

22:30 Nyt aletaan tekemään poppareita ja ennen nukkumaan menoa vielä koirien iltapissatukset ja Neelalle tummelit tassuihin. 

Tiistai

Aikaisemmat postausket: Maanantai

04:15 Heräsin aamuyöllä siihen, että Neela oksensi läntin vatsahappoa. Tarjosin sille pienen määrän ruokaa, koska yleensä vatsahapon oksentaminen kertoo tyhjästä vatsasta. Ruoka ei maistunut, jolloin tajusin kokeilla vatsaa. Hieman kova. Ensimmäisenä pelkäsin tulehdusta vatsassa, mutta hetken mietiskelyn jälkeen järki sanoi ummetusta. Ollaan vasta vaihdettu kokonaan raakaruualle, joten alkuun lievät vatsaongelmat voivat olla ihan asiaan kuuluvia. Käytiin siis ulkona ja olihan se vatsa hieman kovalla, näkyi ulosteesta. Takaisin sisälle päästyä tarjosin Neelalle hieman puuroa ja parafiiniöljyä. Ruoka maistui ja loppuyön Neela tuhisi rauhassa.

7:30 Aamuyön tapahtumien jälkeen en saanut enää kunnolla unta, mutta torkahtelin puoli kahdeksaan asti. Vähän ennen kahdeksaa päästiin lähtemään aamulenkille, joka oli tällä kertaa hieman lyhyempi ja rauhallisempi kuin eilen. Neela oli jo todella pirteä, toisin kuin puolikuollut omistaja hädin tuskin jaksoi nostella jalkojaan lumihangessa.

09:00 Tultiin lenkiltä vähän ennen yhdeksää, jonka jälkeen tein taas omat aamutoimet ja Neela sai ruuaksi samaa kuin yöllä eli puuroa ja sisäelintä, lisinä kasviksia ja öljyä.

9:30 Muina päivinä paitsi maanantaisin, oppitunnit alkaa puoli kymmeneltä. Ekoilla tunneilla olisi ollut terveystietoa, mutta skippasin ne. Leikittiin Neelan kanssa, tehtiin vähän aktivointipeliä ja otettiin pienet torkut, jotta jaksettiin loppupäivä.

11:00 Yhdeltätoista oli lounas, jonka jälkeen mentiin kennelluokkaan. Saatiin pari viikkoa sitten koululle rehtorin nuori labbistyttö ns. projektikoiraksi, jolle olisi kevään aikana tarkoitus opettaa ihan perusjuttuja. Maisa on osoittanut todella sähläksi tän parin viikon aikana eikä meillä ole kuin pari välituntia päivässä aikaa treenailla, joten helppoa ei varmasti tule olemaan. Onneksi meitä on yhteensä kolme treenailijaa. Lounaan ja seuraavan tunnin välinen aika käytettiin siis Maisan kanssa treenailuun.

Neela, Venni ja projektikoira Maisa

11:30 Alkoi siis seuraavat oppitunnit, jotka olivat kenneltunteja. Aiheena oli koiran anatomia. Käytiin luustoa läpi monisteesta että itse koirista tunnustelemalla. Ehkä mielenkiintoisin ja vaikein aihe tähän asti kenneltunneilla!

13:15 Alkoi yhteiskuntaopin tunti, jonka jälkeen oli päiväkahvin/tauon aika. Kiersin tauon aikana Neelan ja kameran kanssa pienen metsälenkin. Alkujaan mun piti kuvata tästä päivästä video, mutta kameran akku ei olisi riittänyt. Sain metässä muutamat kuvat räpsittyä, kunnes kamera ilmoitti lähtevänsä unille. Äiti laittoi laturin postiin, joten sen pitäisi olla huomiseksi täällä! Onneksi kuvia löytyy kyllä koneelta vaikka ja kuinka.

14:30 Alkoi viimeiset tunnit, äidinkieltä. Tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin meillä on koulua neljään asti eli viimeisten tuntien ja päivällisen välissä on 45 minuuttia aikaa. Yleensä käytän sen ajan päivälenkkiin ja niin tehtiin tänäänkin. Kovin pitkälle ei päästy, kun Neela oli jo lumipalloja täynnä. Liikkuminen oli selvästi hankalaa, joten käännyttiin takaisin. Taas tuli suihkukeikka. 

16:45 Päivällisen jälkeen otin Neelan iltaruuat sulamaan ja aloin työstämään tätä postausta. 

18:30 Lähdettiin Sofian (Vennin omistaja) ja koirien kanssa kennelluokkaan kuluttamaan aikaa. Doboiltiin, temppuiltiin, tehtiin aktivointipeliä, vähän keinua ja sen sellaista. Neela sai kerrankin oikein kunnolla aivotyöskentelyä.

20:00 Kennelluokassa reilu puolisen tuntia pyörittyä mentiin soluun katsomaan salkkarit ja sen jälkeen iltapalalle. Neela sai iltaruuaksi nautaa, kasviksia ja vähän parafiiniöljyä. Huomiseen enkun kokeeseen harjoittelu jäi pelkälle ajatustasolle ja loppuilta menikin lähinnä telkkaria katsellessa.

22:00 Nyt lähden käyttämään Neelan vielä iltapissalla ja sen jälkeen mennään nukkumaan. Palaillaan taas huomenna. :)

Maanantai

Arvonnan yhteydessä on tullut paljon postausehdotuksia ja useampi niistä on koskenut meidän arkea, josta haluttaisiin kuulla enemmän. Joukossa oli myös toiveita kennelkympin päivistä, joten ajattelin vetää ideat yhteen ja tehdä viikon ajan, jokaisesta viikonpäivästä jonkinlaisen arkipostauksen. Miten meidän päivät kuluu aamusta iltaan? Se selviää teille tämän viikon aikana.

07:30 Mulla ei yleensä ole aamuisin herätyskelloa soimassa, koska herään aina automaattisesti ajoissa tai viimeistään muiden herätessä Neela tulee ilmoittamaan, että nyt on meidänkin aika herätä. Tänään herättiin puoli kahdeksalta minun johdosta ja lähdettiin piakkoin aamulenkille. Maanantaisin meillä alkaa ensimmäiset oppitunnit vasta 11:30, joten aikaa oli rutkasti.

09:00 Heitettiin Neelan kanssa noin tunnin lenkki, joka koituikin yllättävän rankaksi, sillä puolet matkasta saatiin tarpoa lumihangessa, jossa parhaimmillaan oli yli polven lunta. Jospa alettaisiin vihdoin saamaan lenkkimäärät normaaleiksi, kun pari viikkoa sitten omistajan kipeytynyt jalka alkaa olla parempaan päin, ainakin toivottavasti. Lenkin jälkeen Neela sai yhdeksältä aamuruuaksi broilerin kivipiiraa. 

11:00 Lenkin ja aamuruuan jälkeen Neela puuhaili omiaan, sillä välin kun minä tein omia aamutoimia ja muokkailin kuvia, kunnes olikin aika lähteä lounaalle ja Neela jäi väsyneenä soluun.

11:30 Alkoi ensimmäiset oppitunit, jotka oli opoa. Meillä on tunnit pääsääntöisesti kaksoistunteja, joiden välissä on aina taukoja tai ruokailuja. Perusaineiden (enkku, matikka, äikkä ym) ajan koirat ovat aina soluissa, omissa huoneissaan. Kenneltunneille saa halutessa ottaa oman koiran mukaan elleikö tiedossa ole vierailuja tai muuta vastaavaa elleikö ole vieraita tai muuta vastaavaa (esim. toissa viikolla meillä kävi Kaverikoirat vierailulla ja tällöin sovittiin etukäteen, ettei oteta koiria  mukaan tunneille). 

12:40 Normaalisti meillä on yhdeltä viidentoista minuutin tauko, mutta tänään päästiin opo tunneilta hieman aikasemmin. Tässä välissä taisin käydä tulostamassa ATK-luokassa pari juttua, pesemässä pyykkiä ja kun aikaa jäi niin treenailtiin Neelan kanssa muutamia temppuja. 

"PAM!"

13:15 Alkoi seuraavat oppitunnit, jotka olivat maantietoa. Näiden tuntien välissä oli myös päiväkahvi eli käytännössä taukoa 14.00-14:30 välisen ajan. Käytin ajan hyödyksi treenaillen Neelan kanssa. Hiottiin pihalla hetken aikaa perusasentoa, päivän tokotreeni suoritettu!

15:15 Alkoi viimeiset oppitunnit, terveystietoa. Maanantaisin oppitunnit päättyvät aina päivälliseen eli terveystiedon tunnit kestivät melkein viiteen asti. Näin talvisin varsinkin todella ärsyttävää, kun ei ehdi lenkkeilemään valosan aikaan juuri ollenkaan.

17:00 Lähdin maha täytenä Neelan kanssa kiertämään samaisen lenkin kuin aamulla, mutta vaihteeksi toisesta suunnasta. Tää lenkki on yks mun lemppareista täällä, sillä reilu puolet matkasta on metsää tai metsäteitä, jossa voi pitää koiraa vapaana, mutta pieni matka on myös tietä, joten hihnalenkkeilykään ei unohdu täysin. Mentiin vähän rennommin kuin aamulla, heittelin Neelalle paljon lumipalloja ja otettiin luoksetuloja, vaikka matkat olivat aika mitättömiä kun kahdestaan ollessa tuo pysyy todella lähellä.

Ruokahetki menossa..

18:00 Sen verran Neela oli kerännyt lenkillä itseensä lumipalloja, että päästiin sisälle suihkun kautta. Itseasiassa koko talvi ollaan saatu suihkutella jääkökkäräitä lenkin jäljiltä elleikö ole ollut tossuja jalassa. Ensi talvena täytyy testata jokaikinen tuote, joka lupaa, ettei lumikökkäreitä tartu koiran tassuihin. Jos jollain on tälläistä tuotetta suositeltavana niin kertokaahan heti! Suihkun jälkeen Neela sai iltaruuaksi samaa kuin aamulla eli broilerin kivipiiraa, lisänä omegaöljyä. Samalla aloitin itse työstämään tätä postausta.

20:00 Salkkareiden jälkeen mentiin iltapalalle ja täksi ajaksi jätin kameran kuvaamaan Neelan yksinoloa. Katsotaan milloin saisin pätkän blogin puolelle. Iltapalan jälkeen kävin suihkussa ja leikittiin hetki Neelan kanssa. Loppu ilta menikin koulujuttuja (eli siis koneella jumittaessa) ja tätä postausta tehdessä.

22:00 Viimeiset iltapissatukset tehty, Tummelit tassuissa ja omistajalla hamppat pesty. Kone kiinni ja nukkumaan. ZZzz..

Päivän kännykkäkuvat