Hurtta Padded Harness

Neela on osoittautunut luonteeltaan todella villiksi ja energiseksi, välillä suorastaan mahdottomaksi tapaukseksi energisyytensä takia. Aina menossa ja höseltämässä, mut just siitä mä Neelassa tykkään. Se on aina iloinen ja menossa, innostuu todella pienistä eikä tunnu lannistuvan mistään! Mitään pahoja se ei ole vieläkään tehnyt ja muutenkin tosi kiltti. Oppii nopeesti kunhana malttaa keskittyä ja tykkää kyllä koulutus- ja varsinkin temppuhetkistä. Tulevaisuudessa meillä on varmasti hyvät mahdollisuudet agilityyn, kunhan ei kasvaisi liikaa. Innostun aina kirjoittelemaan vähän aiheen sivustakin, mutta mennäänpäs nyt otsikkoon. 

Käytiin tänään siis valjas ostoksilla juurikin Neelan energisyyden takia, nimittäin edistyneestä hihnakoulutuksesta huolimatta hihnassa kävely (varsinkin jos useampi koira matkassa) on vielä välillä aikamoista sähläystä. Itse olen aina ollut pantojen puolella, varsinkin hihnakoulutuksen aikana, mutta Neela on niin sirorakenteinen, että valjaat tuntuvat varmemmalta valinnalta ainakin tällä hetkellä. Tottakai pannan kanssa jatketaan harjoittelua ja valjaat onkin enemmän nopeille pissalenkeille ja jos Melli sattuu olemaan mukana, koska silloin Neela vetää jonkin verran Mellin perään. Valjaiden pitää tietysti olla just eikä melkeen sopivat, joten Neela pääsi mukaan Mustiin ja Mirriin. Kokeiltiin kaikki valjaat läpi ja nämä, Mellillekkin tutut, valjaat osoittautuivat parhaimmiksi. Neelalle koko 60 oli just sopiva, kunhan sääti mahalenkin niin tiukaksi kuin mahdollista. Näissä on kivasti kasvuvaraakin ja söpö väritys tietysti plussaa! Hurtan tuotteet on kyllä osoittautuneet meille aina hyviksi. Mellillä on ollut muutama panta sekä valjaat ja Neelalla nyt nämä valjaat ja syksyksi/talveksi kaapissa odoittaakin jo sade- ja talvimanttelit. Tykkään! Ps. postaus ei ole toteutettu yhteistyöllä minkään kanssa, vaikka saattoi lopussa siltä kuulostaakkin. :D

                                    Hurtta Padded Harness / koko 60cm / hinta 27.90€

Neela 5kk

Edellisestä postauksesta onkin vierähtänyt jo tovi, mutta yksinkertaisuudessaan mulla ei ole ollut ideoita postauksiin eikä tälläkään kertaa ole luvassa mitään kovin erikoista. Näyttää hieman siltä, että heinäkuusta todellakin tuli meidän lomakuukausi kun varsinaiset treenitkin ovat tauolla. Suomeen saapunut kesä ja helteet ovat rajoittaneet niin omistajien kuin koirienkin jaksamista, joten treenit ovat painoittuneet iltaan ja  kotipihalle. Samoin kuvaaminen on hieman jäänyt kun ei olla kavereiden kanssa lähdetty tarkoituksella kuvailemaan eikä kesähelteillä jaksa aina raahata kameraa mukana, joten tavallisesti uusista kuvista saamaa postausintoa ei ole saatu aikaan. Jospa elokuussa taas panostettaisiin vähän enemmän niin treenailuihin kuin blogiinkin. Haluan tässä välissä kiittää vielä täälläkin Harrastushaukut -blogin järjestämää arvontaa, jonka yksi voittajista olin minä! Hienosti hoidettu arvonta loppuun asti ja mahtavat palkinnot, kiitos! 

 Mutta tosiaan, Neelalle tuli eilen 5kk ikää täyteen! Tähän asti Neelan kasvu on ollut todella tasaista noin 1cm per viikko. Pientä hidastumista on ehkä ollut havaittavissa viime viikkojen mittauksissa, mutta tiedäkkös sitten varmasti kun kotimittauksella mennään, ainakin toivon, että pikkuhiljaa alkaisi jo kasvu hidastumaan.  Painon arvioin olevan 5 ja 6 kg välillä, sillä viime punnituksesta on vain kaksi viikkoa aikaa.. Monista roduista voisin sanoa, että pysyisivätpä ne aina pennun näköisinä, mutta shelteistä oon eri mieltä. Ne on aikuisina niin nättejä. Neelankin ulkonäköön rakastun viikko viikolta vain enemmän enkä millään malttaisi odoittaa miltä se näyttää täysikasvuisena. Oon kyllä aivan myyty shelteille varsinkin nyt Neelan myötä. :)

5kk / 36cm /5-6kg

TÄÄLLÄ Neelan aikaisemmat mittaukset ja kasvukuvat.

DIY - koiran ja kissan lelu

DO IT YOURSELF. Kannatan kierrätystä ja tykkään tehdä ja rakennella kaikenlaista itse, jos vain mahdollista, mutta näistä englannin kielen ihmelyhenteistä, en tykkää! Eletään kuitenkin ihmeellisessä nykymaailmassa, jossa näitä lyhenteitä pitää vääntää lähes joka ilmaisusta ja ne pitää ehdottomasti tietää tai muuten olet kivikaudelta. YOLO. Jotta nyt kuitenkin pysytään eläimellisissä merkeissä näytän teille pari helppoa DIY - koiran ja kissan lelua, joita innostuin eilen illalla väsäämään. Suosittelen lukemaan ohjeet kokonaan ennen tekoa. Kertokaa myös toki mielipide tälläisistä DIY - postauksista!

Lelu 1

Soveltuu kaiken kokoisille koirille sekä hieman muunneltuna kissoille (katso HUOM! kohta). Vaikeusaste 1 2 3

Tarvitset:

Kangasta (vanha huopa, vaate, lakana, mikei uusikin..)

Muovinen pullo

(Makaroonia ja nippusiteitä)

Sakset

1. Leikkaa muovipullon (esim. limsapullon) korkkipää irti.

2. Leikkaa kankaasta pala, joka menee pullon ympäri kaksi kertaa ja jätä pullon molempiin päihin riittävästi kangasta. 

3. Jos haluat sisuksesta helisevän, lisää nyt pulloon makaroonit tmv. ja kieritä kangas pullon ympärille.

4. Sido kangas tiukasti kiinni pullon molemmista päistä nippusidettä tai kangassuikaletta apuna käyttäen. Tämän jälkeen lelun pitäisi muistuttaa vähän mariannekarkkia ennen avaamista. :D

5. Lopuksi leikataan pullon päihin jääneet kangasosat suikaleiksi, tuomaan leluun vähän hauskuutta. Nyt lelu on valmis! 

HUOM! Lelun voi soveltaa myös kissalle käyttämällä esimerkiksi novelle junior pulloa tai leikkaamalla pullo pienemmäksi. ED-energiajuomapullot ovat osoittautuneet parhaimman muotoisiksi tässä lelussa.

Lelu 2

Soveltuu kissoille tai pienille koirille. Vaikeusaste 1 2 3

Tarvitse:

Limsapullon korkin rinkulan tai vaikka ponnarin

Kangasta

Sakset

1. Irroita pullosta korkin alla oleva muovinen rinkula.
2. Leikkaa kankaasta 20-30cm pituisia suikaleita tai minkä pituiset liehut haluatkaan, huomioi kuitenkin, että kangassuikaleen pituus puolittuu. Suikaleet voivat olla myös eri pituisia.
3. Solmi rinkula täyteen kangassuikaleita ja tadaa lelu on valmis!

Treenailua

Neelan kanssa ollaan opeteltu viime aikoina paljon uusia juttuja sadepäivien keskellä. Sateella ulkoilu on pienelle hienohelman alulle todella vastenmielistä tai varsinkin tarpeiden teko ulos sadekeleillä, joten sisäsiisteydessä on ollut havaittavissa pientä takapakkia, mutta joskos taas alettaisiin edistymään kun sateetkin väistyvät. Agility ja koirakoulut ovat koko heinäkuun tauolla, mutta yritän käydä molempien omien plus kaverin koiran kanssa ainakin kertaviikkoon hallilla pitämässä oman mielen virkeänä ja koirat aktivoituina. Neelan kanssa tehdään tietysti vain pikku juttuja kuten aitojen välistä menoa tarketille, lyhyttä suoraa putkea sekä kontaktin alastuloa (ei siis kiivetä vielä kontakteja vaan haetaan alastulon oikeaa asentoa, kontaktia). Mellin kanssa ajattelin heinäkuussa keskittyä lyhyisiin treeneihin, jossa haetaan keskittymistä ja mielenkiinnon yllä pysymistä sekä hiotaan erityisesti pujottelua.  Kaverin lapinkoiran, Wilman, kanssa tutustutaan vaan eri esteisiin ja tehdään pikku juttuja sillä Wilma ei ole sen kummemmin koskaan agia harrastanut. Lopussa vielä Neelan 4kk temppuilut videolla. 

   

Korvat kurttuun

Tästä aiheesta olen yrittänyt löytää kaiken mahdollisen tiedon googlettamalla ja jonkin verran sheltti-ihmisiltä kysellen, mutta tietoa olen saanut loppu peleissä aika niukasti. Kyseessä on siis sheltin korvat, joiden tulisi rotumääritelmän mukaan taipua 1/3 verran alaspäin, mutta valitettavasti joillakin ne pyrkivät kovastikkin pystyyn varsinkin hampaiden vaihtuessa sekä koiran tullessa sukukypsäksi. Tällöin korvia voidaan auttaa asettumaan oiken eri keinoin. Nyt haluan siis jakaa kaiken vähäisen tietoni ja kokemukseni seuraaville korvien kanssa taistelijoille.

Luovutusikäisenä kasvattaja sanoi Neelalla olevan hyvät korvat, mutta antoi vinkkejä painojen laittoon, jos ne pyrkivät myöhemmin pystyyn. Pian kotiutumisen jälkeen päästiinkin sinitarraostoksille. Sinitarran avulla sain korjattua korvien asennon, mutta muiden kokemuksia lueskellen puhuttiin, että painojen liikkuessa (esim. kun koira juoksee) korvan rusto vain vahvistuu ja voi pyrkiä entistäkin kovemmin pystyyn, varsinkin jos painoa on liikaa. Painon tulee siis olla mahdollisimman kevyt ja se tulisi painaa korvan kärkeen kiinni korvakarvoja hyödyntäen. Painoina voidaan käyttää mm. sinitarraa, purkkaa tai painosalvaa.

Muita korvien taitto konsteja ovat ainakin liimaus, teippaus ja glyseroli. Liimauksesta olen kuullut paljon hyvää ja sillä ollaan saatu usein aikaan hyviä lopputuloksia, mutta väärin liimattuna myös huonoja. Glyseroli taas on apteekista saatavaa nestettä, joka pehmentää korvan rustoa ja näin ollen auttaa oikean asennon saavuttamisessa. Sitä voidaan käyttää yksittäin tai laittaa ennen liimausta. Glyserolia laitetaan siihen kohtaan, josta halutaan korvat taittuvan. Korvien teippaamiseen en ole tutustunut yhtään.

Vas. luovutusikäisenä korvat ilman painoja. Oik. ~10vk korvat alkoivat nousemaan.

Vas. korvissa sinitarrapainot Oik. juhannuksena sinitarrat tippuneena.

Liimauksissa mua pelotti, että liimaan korvat aivan väärin ja on oli epäselvyyksiä mitä liimaa kannattaisi käyttää. Päätin ostaa vielä ennen liimauiluja glyserolia, mutta apteekissa meitä sattui palvelemaan shelttejä omistava nainen, joka kannusti myös liimaukseen ja vinkkasi meille maitoliimasta, jota käytetään yleensä näissä jutuissa. Seuraavaksi lähdettiin metsästämään kyseistä maitoliimaa, mitä hiton maitoliimaa, häh? Loppujen lopuksi löydettiin liima K-raudasta. Vieläkään en tiedä mitä se maito siinä liima-sanan edessä merkitsee, mutta tietääkseni tämä liima on ainakin turvallista ja pitävää, mikä on tärkeintä. Korvat voidaan liimata ainakin kahdella eri tavalla 1) laittamalla liimaa korvan kärkeen ja painamalla suoraan alas 2) liimataan korvan sisäreuna kiinni taittaen halutusta kohdasta. Jos korvat lähtevät "leviämään" ulospäin, voidaan ne liimata pään päältä yhteen ns. sipuliliimauksella. Koska olin vielä youtube videoiden ja ohjekuvien jälkeen epävarma miten liimaus käytännössä tapahtuu, en uskaltanut alkaa sörkkimään sen enempää. Onneksi kaverini tuttu osaa homman, joten lähdettiin heillä pyörähtämään. Sain hyvät ohjeet kädestä pitäen ja nyt on Nepsulla hienot liimakorvat ja mulla homma hallussa! Liimaukset näyttää kestävän eikä häiritse yhtään menoa, tosin kuin sinitarrat irtoili vähän väliä ja näytti silloin tällöin ärsyttävän. Suosittelen siis itsekkin ehdottomasti liimausta, mutta ensikertalaisena kannattaa kääntyä osaavan ihmisen puoleen. Neelan korvat liimattiin 2) esimerkin tapaan. Liimaa laitettiin ihan hitusen korvan sisäreunaan josta korva taitetaan ja taitettin vain alaspäin. Neelan korvat ovat hyvin asettuneet, joten niitä ei tarvinnut liimata ylhäältä yhteen. Maitoliima on aika vetistä, joten kannattaa olla varovainen, sitä voi turahtaa yhtäkkiä kamala määrä. Ihan pieni määrä riittää! Paina korvaa kevyesti n. 30-60 sekuntia.

Vas. Liimauskohdan hahmotusta Oik. Neelan korvat liimattuna (anteeksi kännykkäkuva)

Mielestäni koko korvien liimailu on turhaa ja hieman vastenmielistä, mutta pakko kait se on yrittää, jos näyttelyissä aijotaan tulevaisuudessa pyöriä. Itseasiassa mielestäni Nepsu olisi ehkä jopa söpömpi pystykorvaisena tai varsinkin jos toinen koira olisi pystyssä ja toinen rotumääritelmän mukaisessa asennossa, mutta tälläistä kun ei hyväksytä. Mielestäni on hölmöä, että näyttelyistä saadaan hylätty korvien väärästä asennosta, sillä korvien asento ei todellakaan ole nykypäivänä shelteillä itsestäänselvyys (onko koskaan edes ollut)? Noh, en oikeastaan ymmärrä näyttelyjä muutenkaan, mutta en haluaisi pilata agilityvalio mahdollisuutta pelkästään korvien takia ja eihän sitä tiedä jos se näyttelykäpränen vielä joskus puraisisi.

Loppuun tiivistelmä:

• Sheltin rotumääritelmän mukaisten korvien saavuttamiseksi joillain yksilöillä joudutaan auttamaan korvien oikean asennon saamista.
• Korvat pyrkivät yleensä pystyyn erityisesti maitohampaiden vaihtuessa ja koiran tullessa sukukypsäksi. Apuja joudutaan pitämään yleensä vuoden ikään asti tai jopa pidempään.
• Keinoja oikean asennon saavuttamiseen ovat mm. painot, teippaus, liimaus tai glyseroli. 
• Painoina käytetään yleensä sinitarraa, purkkaa tai koirille tarkoitettua painosalvaa.
• Liimoina käytetään yleensä maitoliimaa mm. Casco tekstiililiimaa, jota saa ainakin rautakaupoista.
• Ensimmäistä kertaa korvia liimatessa suosittelen pyytämään osaavalta ihmiseltä apua.
• Liimaa tulisi laittaa vain koiran korvakarvoihin, ei korvan ihoon.
• Tarvittaessa korvat voidaan liimata vielä pään päältä yhteen, jolloin muodostuu ns. sipuliliimaus.
• Netistä löytyy ohjeita korvien liimaamiseen mm. videona  täältä ja kuvana täältä.
• Glyseroli on apteekista saatavaa nestettä, jota sivellään koiran korvaan haluttuun taittokohtaan, oikean asennon saavuttamiseksi. Kyseistä nestettä voidaan käyttää myös saippuakuplien vahvistamiseksi, hah!

Neelan korvat liimattu 24.6.2014.