Maisemat vaihtuivat

Helloou täältä Vääksystä! 

Meillä vaihtui maisemat viikonlopun aikana ja nyt ollaan ehditty jo vähän kotiutua. Muuttolaatikoista päästy eroon, tavarat ainakin jonkinlaisessa järjestyksessä ja ulkonakin pystyy jo liikkumaan ilman jatkuvaa "missä hitossa mä olen" -ajatusta. Me, siis minä ja pieni eläinlauma muutettiin alkavien opiskelujeni takia koti Kotkasta tänne Vääksyyn. Aika hurjaa ajatella, että sitä asuu nyt omineen ja vastuun eläimistäkin hahmottaa aivan eri tavalla kuin aikaisemmin, vaikka olenkin aina hoitanut omat eläimeni itse. Jos ei liikaa ajattele niin yksin asuminen ei ole yhtään hullumpaa, ainakaa vielä. Päinvastoin. Ilman tätä eläinlaumaa en kyllä voisi kuvitella asuvani missään muualla kuin äidin katon alla. Kuolisin tylsyyteen enkä usko, että olo olisi yhtään näin turvallinen. Huh, onneksi onkin nämä karvakasat seurana, vaikka osaavat ne tietysti välillä hermojakin riistää.

Kauhistelin etukäteen miten Neela tulee suhtautumaan muuttoon. Kennelkympillä muutto asuntolaan, yksinolot uudessa paikassa ja kaikki se muutos toi mukanaan stressiperäisen vatsakalvontulehduksen ja tietysti samankaltaisessa tilanteessa pelko uusiutumisesta palaili mieleen. Kaikki on kuitenkin sujunut todella hyvin! Boco ja Neela tulevat mahtavasti juttuun ja niistä onkin tässä parin päivän aikana tullut kuin paita ja peppu mikä tietysti helpottaa myös Neelan yksinoloja. Kaneillekin iso muutos siirtyä piharakennuksesta sisälle minkä takia meillä onkin ollut aika väsynyttä porukkaa, mutta pikku hiljaa nekin kotiutuvat ja tottuvat muutoksiin.

Loppuviikosta olisi vielä tarkoitus lähteä Neelan kanssa julkisilla Kotkaan checkaamaan Meripäivät, mutta tässä taas huomaa vastuun eläimistä, kun ei voi enää hihkasta äitiä ruokkimaan kissan ja kanit, jotta voisi jäädä koko viikonlopuksi rellestämään vaan on palattava pikavisiitin jälkeen jo takaisin kotiin. Onneksi tänne palaa ihan mielellään. :)