Sunnuntai

Aikaisemmat postaukset: maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, lauantai

Kuusi arki-kuulumispostausta jo takana ja tässä tulisi vielä kirsikka kakun päälle. Ehkä pari päivää viikosta olisi riittänyt tänne höpistä, mutta toisaaltaan ollut ihan kiva projekti kirjoitella tänne päivä, ei yhtään raskasta. Nyt mulla on myös pieni into tehdä arki-kuulumishöpinöitä vähän useemminkin, sillä näihin postauksiin on varmasti kiva palata joksus myöhemmin ja miettiä miten se arki on muuttunut, jos on.

Tänään kuitenkin heräsin seitsemältä. Mun mieli ja alitajunta on niin ristiriidassa näiden aamuheräämisten kanssa. Herään aikaisin enkä saa enää unta, vaikka kuinka väsyttäisi tai tekisi mieli nukkua. Neela pyörikin kohta sen näköisenä, että tahtoisi ulos. Takapihan sijaan päätin reippaana vetää vaatteet päälle jä lähteä kiertämään pienen peltolenkin. Olikin ihmeen rauhallista. Ristiturvat, ehkä tutummin kutsuttuna kanit ovat olleet ihan hellyydenkipeitä nää pari päivää. Rapsutuksia sais olla koko ajan antamassa. Hyvin ovat pärjäilleet talven pihamökkerössä, jossa ei siis tyroksia kummosempia eristyksiä ole. 

Aamu meni omalla tahdillaan. Neela sai ruokaa ja kuvailtiin vähän materiaalia tulevaan videoon sekä siinä samalla vähän temppuiltiin ja leikittiin. Kahdeltatoista alkoi koirakoulu, jonne oltiin päätetty mennä äitin ja koirien kanssa. Ulkona tuuli ihan pirusti ja oli aika jäätävä kokemus. Neela meni kivasti, vaikka loppua kohden alkoi jo perusjutut kyllästyttää. Ohituksia, seuraamista, paikallaoloa ja sen sellaista. Melli oli siis äidin ohjauksella ja Neela tietysti mun. Mitä nyt sivusta vilkuilin niin Melli meni myös kivasta ja hitto, että sillä riittää intoa ja energiaa! 

Koirakoulusta jäinkin suoraan koirien kanssa Meijulle, josta lähdettiin heittämään vielä lenkki. Voin vannoa, etten ole noin kovassa tuulessa ikinä lenkkeillyt. Välillä piti ihan pysähtyä ja kyyhöttää paikallaa, että pysyy itse pystyssä ja kauhistella miten Neela edes pysyi maantasalla. Hyvä lenkki tuli heitettyä ja ei epäilystäkään, että koiria ei tämän jälkeen väsyttäisi. Unihan siinä tuli aika äkkiä itellekin. Loppu päivä meni rauhallisissa merkeissä. Koirat tosiaan olivat väsyneitä aamupäivän touhuista. Huomenna ollaan vielä Kotkassa, mutta tiistaiaamuna meillä onkin Neelan kanssa aikainen lähtö kohti opistoa. Taisinkin alkuviikosta mainita, että kuvailin koululla pätkän Neelan yksinoloa maanantaina, tässä linkkiä videoon.

Lenkkikuvat ©Meiju