Agitreenit 15.4.2014

Viime viikolla koettiin onnen ja ylpeyden tunteita, kun Melli ylitti ensimmäisen kerran A-esteen. Mellille on aina ollut hankalia kaikenlaiset rappuset ja tasoille hyppimiset, joten arvattavissa oli myös ettei se tule agissa menemään kontaktiesteitä ihan heti. Kuitenkin neljän kuukakuden treenailujen jälkeen ylitettiin A-este täydellä varmuudella sakemannikentällä, ei siis kuitenkaan agitreeneissä. Noh, olin ihan varma, että se menisi esteen myös treeneissä, koska siellä este ei ole edes niin jyrkkä. 

Tänään oli sitten treenit ja pitihän sitä A-estettä mennä heti kokeilemaan.. eihän se sitä mennyt. En tajua, kun sakemannikentällä se meni sen ihan täydellä varmuudella monet kerrat. Ei auta kun treenailla lisää. 

kuvassa A-este on loivempi, mutta samalla varmuudella meni myös jyrkempänä.

Sitten ihan kunnon treeneihin. Tänään oli vasta toinen kerta kun mentiin "kunnon" rataa. Ollaan siis Mellin kanssa vasta alkeiskurssilla, jossa on kaksi ohjaajaa ja ryhmä jaetaan aina puoliksi (isot ja pienet) ja mennään eri juttuja vuorotellen. Ensimmäisenä tutustuttiin kuvassa ylempää rataan eli 1-9 (meille 1-8 sillä Melli ei uskalla mennä kontakteja). Ensin ajattelin, etten muistaisi koko rataa ja toisekseen olin sillä kerralla poissa kun ryhmä harjoitteli valssia ja takaaleikkausta, joten mitä tästä voisi tulla. Ensimmäisellä kierroksella meni muuten hyvin, mutta itse vedin valssit persjättönä. Toimi se niinkin, mutta tarkoitus oli opetella juuri valssia, joten uudestaan vain. Mellillä tai oikeastaan jokaisella hallin koiralla näytti olevan hieman kevättä rinnassa, sillä olisisvat tykänneet leikkiä mieluummin keskenään kuin keskittyä ohjaajiin ja tämä näkyi 4-5 esteillä, kun Melli tuppasi karkaamaan aina omille teilleen jatkaen matkaa nelos esteeltä hallin toiseen päähän.. tosin johtui se myös mun huonosta ohjauksesta. Lopuksi Melli väsyi niin että päätettiin pitää tauko. 

 Tauon jälkeen menttin vain 3-6 esteitä, jotta saataisiin 4-5 este onnistumaan. Pyöristettiin hieman ohjauslinjaa ja yritin karjua hieman kovempaa ja selkeämmin, minkä nyt flunssalta pystyin. Hyvin meni lopuksi ja taas huomasi miten hienosti Melli hakee esteet kunhan jaksaa keskittyä. :)

Toinen rata 1-5 oli meille, ja monelle muullekkin, hankala yksinkertaisuudestaan huolimatta. Itse hätiköin hieman takaaleikkauksessa, josta Melli hämmästyi eikä mennyt kunnolla putkeen. Lopuksi saatiin kuitenkin onnistuneita suorituksia. Sivussa oli vuoroaan odotteleville A-este, kepit ja lopuksi myös rengas. A-estettä Melli ei mennyt, mutta kepit ja rengas meni hienosti. Kepeissä meillä on vielä apuna länget, tosin eilen otettiin jo muutamia välistä pois ja sujui myös niin hyvin! Harmittaa vain kun A-este ei vieläkään suju, vaikka sakemannikentällä mennään niin varmasti.