Leimautumiskausi on voimakkaimmillaan pennun ollessa luovutusikäinen. Silloin kannattaa antaa pennulle runsaasti myönteisiä kokemuksia ja luoda luottamusta. Pikkuhiljaa leikin varjolla voidaan aloittaa "koulutusta", myös talon säännöt kannattaa tehdä alusta asti selviksi. Missä pentu saa olla/mitä se saa tehdä ja mitä ei.
Neelan kanssa aloteltiin jo muutaman kotiutumispäivän jälkeen harjoittelemaan mm. seuraamista ja istumista, totuteltiin myös pikkuhiljaa pantaan ja sen jälkeen hihnassa kävelyyn takapihalla. Tietysti luoksetuloa ja oman nimen opettelua lähdettiin heti kotiutumisen jälkeen luomaan, leikin varjoin. Nyt, viikko kotiutumisesta, Neela osaa jo istua, maata, seurata pieniä matkoja sekä istua sivulle seuraamisesta eli tulla perusasentoon. Tietenkään nämä eivät ole vielä kovin varmoja ja jokaisessa käytetään aina palkkaa, mutta voisin sanoa jo, että nämä Neela osaa. Tassun antamista emme ole vielä opetelleet, mutta hienosti Neela nostaa tassua Mellin perässä, jos Mellin kanssa temppuillaan. :D
Eilen illalla pihala leikkiessa Neela alkoi yhtäkkiä ontua oikeaa etutassua. Tietysti tarkistettiin tassu enkä aluksia huomannut mitään erityistä eikä Neea aristanut tassua. Viimeisetään huomasin pienen ruusunpiikin aivan anturan reunassa, karvojen peitossa. Leikkasin hieman tassukarvoja, jotta sain rapsuteltua piikin pois. Puhdistin pienen haavan, joka ruusunpiikistä jäi ja nyt seuraillaan tassua ja puhdistellaan välillä. Tänään haavan päälle oli muodostunut jo pieni rupi (kuvassa nuoli osoittaa rupea). Toivottavasti paranee nopeasti, eikä tulehtuisi.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti
Kiitos kommentista!