maanantai 28. huhtikuuta 2014

koti-ikävää?


Usein pennun muuttaessa uuteen kotiin se kaipaa sisarustensa luokse eli havaittavissa on koti-ikävää. Jotkut inisevät, jotkut taas ovat levottomia tai eivät malta nukkua. Yleensä pennun todellinen luonnekkin ilmenee vasta pennun selätettyä koti-ikävän. Neela ei näyttänyt koti-ikäväänsä sen kummemmin paitsi oli se ensimmäiset päivät paljon rauhallisempi kuin nyt. Vai näyttikö sittenkin?

Neela on syönyt alusta asti meille tullessa todella huonosti. Vaihdoin parin päivän jälkeen ruokailut neljästä kolmeen kertaan päivässä, jos söisi paremmin, mutta ei. Välillä maistaa, välillä käy vain katsomassa kuppia ja lähtee pois. Viikko on kulunut ja vain pari kertaa on kuppi syöty tyhjäksi asti. Kasvattajalla syönyt samaa nappulaa ja kasvattajan antamilla määrillä ollaan menty eli 2dl nappulaa päivässä, joista päivän mittaan menee vaihtelevasti puoli- desi päivässä. Ruokaa tarjotaan tasaisin välein, kolme kertaa päivässä. Jos ei maistu kuppi viedään pois. Kaikki muut namit, kissan ruuat yms. kelpaisi kyllä.

Kaikkea kävi mielessä ja kaikkea ollaan kokeiltu. Kärsiikö se koti-ikävästä? Onko se vain nirso vai eikö sillä oikeesti ole nälkä? Tuleeko sille vatsanväänteitä ruuasta vai onko maha kovalla? Entä mahdolliset allergiat.
Ensimmäisenä jätin kaiken ylimääräisen pois ja tarjosin parin päivän ajan vain nappulaa, jos se vain jätti syömättä paremman ruuan toivossa. Ei muutosta. Kovaan vastaan kokeilin rypsiöljyä ruuan sekaan, kyllä ne kakat löyseni, mutta syömiseen ei tullut taaskaan muutosta. Allergia oireita ei ole ja Neela on syönyt kasvattajalla samaa ruokaa. Lopulta päätettiin soittaa kasvattajalle. Vaikeahan se on puhelimen välityksellä sanoa mikä pennulla on, mutta kasvattaja sanoi, että voitaisiin antaa matolääke varmuuden vuoksi. Totesi myös, ettei pennuilla ollut mitään ongelmaa kasvattajalla syödä kun oli niin kova kilpailu ruuasta.

Käytiin ostamassa matolääkkeet kunnes mulla välähti. Sen ei tarvitse enää kilpailla ruuasta. Ehkä se on sille hieman outoa, koska on kasvattajalla tottunut "kilpailemaan" ruuasta sisarusten kanssa. Koirathan tykkää tehdä ruuan saamisen eteen töitä, jos onkin siitä kyse. Kissan ruokia syödessä täytyy kilpailla kissan kanssa tai ehtiä syödä mahdollisimman paljon ennen kuin joku tulee torumaan. Temppuja opetellessa täytyy tehdä "töitä" ansaitakseen namin.

Seuraavana aamuna annettiin koirille ruuat samaan aikaan ja saivat syödä vierekkäin. Ruoka upposi masuun hurjalla vauhdilla. Mennään nyt näin muutama päivä ja katsellaan uppooko ruoka jatkossakin yhtä hyvin kuin tänään. Toivottavasti.

Ei kommentteja :

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista!

#Text1{ text-align: justify; }